FAQ | Fairdata

Sisältö

Yleisiä kysymyksiä Fairdata-palveluista
IDA – Tutkimusdatan säilytyspalvelu
Etsin– Tutkimusaineistojen hakupalvelu
Qvain – Tutkimusaineistojen kuvailutyökalu
Metax – Metatietovaranto
Fairdata PAS – Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyspalvelu

1. Yleisiä kysymyksiä Fairdata-palveluista

1.1 Mitä Fairdata-palvelut ovat? Mitä hyötyä niistä on?

1.2 Missä kehitysvaiheessa palvelut ovat?

1.3 Kenelle Fairdata-palvelut ovat tarkoitettu? Voinko minä käyttää niitä?

1.4 Olen suomalaisesta korkeakoulusta/valtion tutkimuslaitoksesta. Miten pääsen käyttäjäksi?

1.5 Voidaanko Fairdata-palveluja käyttää kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa?

1.6 Miksi julkaistulla tutkimusaineistollani pitää olla PID? Mikä se on?

Pysyvä tunniste eli PID on uniikki ja yksiselitteinen koneluettava nimi objektille, tässä tapaukselle tietylle tutkimusaineistolle. Se on myös pysyvä linkki, joka vie aina tutkimusaineiston kuvailusivulle, joka puolestaan sisältää tutkimusaineiston kuvauksen ja esimerkiksi lisenssin. Yleensä pysyvä tunniste on DOI tai URN. Nämä tunnisteet ovat kahden eri järjestelmän tarjoamia ja ne voidaan tunnistaa tunnisteen ensimmäisten kirjaimien perustella.

Kun tutkimusaineistollasi on Fairdata-palvelujen tarjoama PID, voit käyttää sitä dataan viitattaessa. Kaikki viittaukset voidaan yhdistää sinuun ja ja pysyvä tunniste vie aina tutkimusaineiston kuvailusivulle, vaikka itse data ei enää olisi saatavilla tai palvelut olisivat muuttuneet ajan kuluessa. Pysyvien tunnisteiden käyttö on yksi FAIR-periaatteiden kulmakivistä.

Jos datasi on julkaistu jossakin muualla kuin Fairdata-palveluissa, voit saada aineistollesi URN-tunnisteen ja kuvailusivun Etsimeen kuvailemalla sen Qvaimella. Kun datasi on tallennettu Fairdata-palvelujen ulkopuolelle, olet itse vastuussa tutkimusaineistoon linkittämäsi datan eheydestä.

Qvaimella jo julkaistun tutkimusaineiston metatietojen muokkaaminen ei luo tutkimusaineistollesi uutta pysyvää tunnistetta. Sen sijaan siihen liitettyjen IDAssa säilytettävien tiedostojen muuttaminen Qvaimella ei ole mahdollista ilman, että luot tutkimusaineistosta uuden version, joka saa uuden pysyvän tunnisteen. Poikkeuksena tähän ovat kasvavat aineistot, joihin voi lisätä tiedostoja. Kun tutkimusaineistoon liitettyjä tiedostoja muutetaan, tulee aineistolle antaa uusi PID, jotta voidaan varmistua aineistoon linkitetyn datan eheydestä. PID on lupaus pysyvyydestä ja sen pitäisi aina antaa käyttäjälle mahdollisuus vähintään löytää tietoa tietystä tutkimusaineistosta. Pidä aina mielelläsi tutkimuksen toistettavuus.

Jos poistat (tai palautat valmistelualueelle) julkaistuun aineistoosi linkitettyjä tiedostoja IDAssa, tutkimusaineistosi kuvailusivulle tulee merkintä, että aineisto on käytöstä poistettu, sillä julkaistuun aineistoon linkitetyt tiedostot eivät ole enää saatavilla. Voit halutessasi luoda samasta aineistosta uuden version ja linkittää siihen uudelleen tiedostoja. Tällöin uuden version kuvailusivu ja aineiston tiedostot näkyvät Etsimessä normaaliin tapaan.

1.7 Minkälaista tukea tai koulutusta on saatavilla? Voinko kokeilla tai demota palveluja?

1.8 Haluan jakaa tutkimusdatani, mitä teen?

2. IDA – Tutkimusdatan säilytyspalvelu

2.1 Yleisiä kysymyksiä IDA-palvelusta

2.1.1 Kauanko dataa voi säilyttää IDAssa?

2.1.2 Ketkä voivat käyttää IDA-palvelua?

2.1.3 Miten pääsen IDAn käyttäjäksi?

2.1.4 Mikä on CSC-projekti ja projektin vastuuhenkilö?

2.1.5 Miten projektiin lisätään tai siitä poistetaan jäsen?

2.1.6 Kotiorganisaationi vaihtuu. Voinko yhä käyttää IDAa?

2.1.7 Voiko tutkimusprojektin ulkomainen yhteistyökumppani käyttää IDAa?

2.1.8 Voivatko opiskelijat käyttää IDAa esimerkiksi tehdessään opinnäytetyötä?

2.1.9 IDAa käyttävän projektin vastuuhenkilöä tulisi vaihtaa, miten se onnistuu?

2.1.10 Saako yliopisto tai sen yksikkö käyttöoikeuden IDA-palvelussa oleviin aineistoihin tarvittaessa?

2.2 Kysymyksiä IDAn käytöstä ja IDAan tallennettavasta datasta

2.2.1 Millaiselle datalle IDA on tarkoitettu? Miksi IDA ei sovi kaikelle tutkimusdatalle?

2.2.2 Mihin IDAn eri käyttöliittymät soveltuvat?

2.2.3 Kuinka voin jakaa IDAan tallennetun tiedoston palvelun ulkopuolelle?

2.2.4 Kuinka nopeasti tiedostot siirtyvät IDAan?

2.2.5 Miten voin kopioida IDAan tallennetun tiedoston CSC:n supertietokoneelle? En halua ladata tiedostoa ensin omalle koneelleni.

IDAn komentorivityökalut ovat saatavilla Puhdissa ja Mahdissa. Niiden avulla voi siirtää, muokata ja ladata tiedostoja projektin valmistelualueelta sekä ladata tiedostoja projektin jäädytetyltä alueelta.

Esimerkki: Haluat ladata tietyn tiedoston projektin 2001234 valmistelualueelta. Tiedostolla on IDAssa polku ’/somefolder/somefile.txt’ ja haluat siirtää sen Puhtiin siihen hakemistoon, jossa olet Puhdissa. Haluat että tiedoston nimeksi Puhdissa tulee ’file_on_puhti.txt’. Käytä siirtoon Puhdilla komentoa:

ida download -p 2001234 /somefolder/somefile.txt file_on_puhti.txt

IDAn komentorivityökalut kysyvät sinulta tunnusta ja salasanaasi (jos et ole jo määrittänyt niitä aiemmin esim. .netrc-tiedostoon)

Esimerkki: Haluat ladata tietyn tiedoston projektin 2001234 jäädytetyltä alueelta. Tiedostolla on IDAssa polku ’/somefolder/somefile.txt’ ja haluat siirtää sen Puhtiin siihen hakemistoon, jossa olet Puhdissa. Haluat että tiedoston nimeksi Puhdissa tulee ’file_on_puhti.txt’. Käytä siirtoon Puhdissa komentoa, jossa parametri ’-f’ ilmaisee, että polku viittaa projektin jäädytettyyn alueeseen:

ida download -p 2001234 -f /somefolder/somefile.txt file_on_puhti.txt

Katso lisää esimerkkejä ja ohjeita IDAn komentorivityökalujen oppaasta.

2.2.6 Miksi tarvitsen erilliset komentorivityökalut IDAn käyttöön? Miksi en voi liittää IDA-tilaa osaksi tiedostojärjestelmää ja käyttää komentoja mkdir, cp, mv etc.?

2.2.7 Kuinka voin tarkistaa, että tiedosto siirtyi kokonaisena ja eheänä IDAan?

3. Etsin– Tutkimusaineistojen hakupalvelu

3.1 Kuka voi käyttää Etsintä?

3.2 Mistä Etsimen aineistot on kerätty?

3.3 Mitä tarkoittaa metadatojen haravointi ja miten saan omat aineistoni haravoiduiksi Etsimeen?

4. Qvain – Tutkimusaineistojen kuvailutyökalu

4.1 Yleisiä kysymyksiä Qvain-työkalusta

4.1.1 Mitä hyötyä Qvaimesta on?

4.1.2 Voinko käyttää Qvainta?

4.2 Kysymyksiä Qvaimen käytöstä ja tutkimusaineistojen kuvailusta

4.2.1 Mitä vanhoille aineistoilleni (vanhassa Etsimessä) tapahtui Qvaimen avaamisen myötä?

4.2.2 Mitä minun pitää huomioida dataa julkaistessani?

Fairdata-palvelut tarjoavat mahdollisuuden julkaista tutkimusdataa niin, että se on löydettävää, saavutettavaa, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää. Näiden toteutuminen vaatii myös datan kuraattorilta ja tutkijalta hieman paneutumista. Huomioi ainakin seuraavat seikat ennen tutkimusaineiston julkaisemista:

Julkaistaessa dataa Fairdata-kokonaisuudessa, se pitää lisensoida. Lisensointi on suositeltavaa aina muutoinkin. Lisenssi ei ole sama asia kuin datan saatavuus, vaan se kertoo miten dataa voidaan käyttää. Tarkista lisenssiä valitessasi rahoittajasi ja tutkimusorganisaatiosi linjaukset ja muut olennaiset dokumentit. Ideaalitilanteessa lisenssin valintaan vaikuttavat seikat tulisi olla dokumentoituna aineistonhallintasuunnitelmaan ja sopimukseen. Yleisesti tutkimusaineistoille suositellaan lisenssiä CC-BY 4.0. Kaikki metatieto on avointa dataa ja lisensoitu CC0-lisenssillä. Jos olet epävarma lisenssin valinnasta, ota yhteyttä organisaatiosi datatukeen tai kirjastopalveluihin.
Ota selvää ja/tai sovi, ketkä toimivat dokumentoidaan tutkimusaineiston luojiksi, julkaisijoiksi ja kuraattoreiksi. Julkaisijoita voi olla vain yksi ja sen on suositeltavaa olla organisaatio. Kuraattori on se osapuoli, joka on vastuussa metadatan ja datan päivittämisestä ja voi antaa lisätietoa datasta tai vastata kysymyksiin datan saatavuudesta ja lisensoinnista. Nämä tiedot tulee aina pitää ajantasaisina!
Jos sinulla ei ole vielä ORCID-tutkijatunnistetta, rekisteröi itsellesi sellainen. Käytä sitä aina, jotta viittaukset kohdentuvat oikeaan henkilöön.
Muita huomioitavia palkollisia tietoja ovat datan saatavuus sekä löydettävyyden ja uudelleenkäytön kannalta tärkeät seikat, kuten:
1. tutkimusaineiston otsikko tulisi olla uniikki ja kuvaava
2. tutkimusaineiston kuvauksen tulisi olla tarpeeksi kattava, jotta datan uudelleenkäyttö on mahdollista
3. avainsanat (keywords) ovat tärkeitä aineiston löydettävyyden kannalta. Käytä olennaista tieteenalaasi liittyvää terminologiaa.
4. tutkimusaineistoon voidaan lisätä useita tieteenaloja
Järjestele tiedostosi ja kansiosi huolellisesti. Käytä uniikkeja nimiä tiedostoille ja kansioille. Jos datasi on IDAssa, jäädytä se. Tarkista huolella, että et lisää tutkimusaineistoon vahingossa dataa, jota ei tulisi julkaista. Huomaa, että esim. tiedostonimissä ei tule olla henkilötietoa.

4.2.3 Pitääkö tiedostojeni sijaita IDAssa, jotta voin käyttää Qvainta?

4.2.4 Miksi en näe kaikkia aineistojani?

4.2.5 Tein muutoksia aineistooni, mutta muutokset eivät näy Etsimessä. Missä vika?

4.2.6 Miksi Qvaimessa näkyy monta versiota samasta aineistosta?

4.2.7 Voinko saada pysyvän tunnisteen (DOI tai URN) ja vasta sen jälkeen lisätä datat?

5. Metax – Metatietovaranto

5.1 Mikä on Metax ja mistä se löytyy?

6. Fairdata PAS – Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyspalvelu

6.1 Mitä tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytys on?

6.2 Miten pitkäaikaissäilytys (PAS) eroaa muusta datan säilytyksestä?

6.3 Kuinka organisaatio voi alkaa hyödyntää Fairdata PAS-palvelua?

6.4 Millaiset tutkimusaineistot soveltuvat pitkäaikaissäilytykseen?

6.5 Kuka arvioi ja valitsee pitkäaikaissäilytettävät aineistot?

6.6 Miten tutkimusaineistoja paketoidaan PAS-palveluun?

6.7 Mistä löydän lisätietoa Fairdata PAS-palvelusta?

Jos sinulla on kysyttävää Fairdata-palveluista, ole hyvä ja ota yhteyttä Fairdata-käyttäjätukeen osoitteessa asiakaspalvelu@csc.fi.